Hakulomakkeelle
23 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 23.
1. Näkymä Siltavuorelta Hakaniemenrantaan. Keskellä Oy Lemminkäisen yhdistetty pääkonttori- ja asuintalo. Takana Hakaniemenkadun asuinkerrostaloja. Oikealla Hakaniemen silta.
2. Näkymä Hakaniemen sillalta länteen Siltasaareen. Kadun nimi oli tuolloin Hakaniemenranta. Matalissa, punatiilisissä rakennuksissa oli John Stenbergin teollisuuslaitoksia, mm. rautavalimo. Rakennukset purettiin 1977-1978 ja paikalle rakennettiin hotelli Strand Inter-Continental 1988. Keskellä Metallitalo, jonka suunnitteli arkkitehti Eliel Muoniovaara 1965.
3. Näkymä Kaisaniemenrannasta Siltasaareen. Pitkänsillanranta 13 talo rajoittuu toiselta sivultaan Saariniemenkatu 2:en. Talo valmistui 1908 ja sen on suunnitellut Emil Holm. Kuvan keskellä oleva asuintalo, Pitkänsillanranta 15, valmistui myös 1908. Suunnittelusta vastasivat John Elo ja S. Lahtinen. Pitkänsillanranta 17 on kulmatalo, jonka läntinen sivu on Siltasaarenkärki 1. Rakennuksen on suunnitellut Heikki Kaartinen ja valmistumisvuosi 1912. Kaikki kolme taloa ovat asuinkäytössä. Taustalla oikealla Helsingin Työväentalon torni.
4. Näkymä Kaisaniemenrannasta Pitkänsillanrantaan. Vasemmalla oleva asuintalo Pitkänsillanranta 5 valmistui 1928 suunnittelijoina Gunnar Aspelin ja P. J. Pärnänen. Jatkosodassa helmikuun pommituksissa 1944 talo sai osuman. Viereisellä, silloin rakentamattomalla tontilla oli sota-aikana halkovarasto, joka samassa pommituksessa paloi osittain. Nykyisen valkoisen rakennuskolossin, ns. Sillankorvan piirsi arkkitehti Ole Gribenberg ja se valmistui 1956. Äärimmäisenä oikealla on John Stenberg Oy:n entinen toimitalo Siltasaarenkatu 1:ssä.
5. Vaalea kerrostalo Hakaniemenkadun ja Näkinkujan kulmassa. Talo on rakennettu osittain täyttömaalle, 1850-luvulla paikalla lainehti vielä meri. Rakennuksen suunnitteli Sakari Honkavaara ja se valmistui 1938, niin kuin kuvan muutkin asuinrakennukset.
6. Ahjon automyymälä. Autoliike toimi kaarevakattoisessa talossa Hakaniemenrannassa. Rakennus purettiin ja paikalle rakennettiin Valtion virastotalo, joka valmistui 1975. Siinä toimii mm. Opetushallitus (ent. Kouluhallitus).
7. Näkymä Kaisaniemenrannasta Siltasaarenkärkeen. Siltasaaren kärjessä toimi 1820-luvulta alkaen ravintola, joka tunnettiin nimellä Sparbanken eli Säästöpankki, jota emännöi Kaisa Wahllund. Ravintola oli varsinkin ylioppilaiden suosima ja sinne he veivät rahansa "säästöön". Rakennus paloi 1855. Oikealla oleva Siltasaarenkärki 1:n asuinrakennus on valmistunut 1912 ja viereinen rakennus nro 3 1909. Alli-talo on peruskorjattu ja joissakin asunnoissa on säilytetty vanhat kaakeliuunitkin.
8. Pohjoisrannan talorivistöä syksyllä 1970. Talot ovat säilyneet pääosin asuonrakennuksina. Vasemmalla olevan talo nro 10 (jossa torni) ovat suunnitelleet arkkitehdit Lars Sonck ja Onni Tarjanne ja se valmistui 1900. Talo nro 12, arkkitehdit Sebastian Gripenberg ja Magnus Schjerfbeck, valmistui 1899. Talo nro 14, arkkitehti Toivo Pajunen, valmistui 1926, Talo nro 16, arkkitehti Toivo Pajunen, valmistui 1925.
9. Pohjoisrannan alkupään rakennuksia syksyllä 1970. Keksellä, Kirkkokadun kulmassa olevan Pohjoisranta 4:n rakennuksen on piirtänyt arkkitehti Theodor Höijer ja se valmistui 1885 kenraaliluutnantti C.A. Standertskjöldin omistuksessa. Talossa on suuria, arvokkaita huoneistoja. Talon edessä kadulla muistokivi, jossa teksti: Nämä puut istutettiin syksyllä 1943 keisarillisen Japanin lähettilään T. Sakayan toimesta Japanin ja Suomen kansojen välisen ystävyyden vertaukuvaksi. Paikalle istutettiin tuolloin 11 lehmusta, joista osa on jo uusittu.
10. Asuintalo Puhvelin korttelissa. Pyöreätornisen talon Rauhankadun kulmassa ovat suunnitelleet arkkitehdit Lars Sonck ja Onni Tarjanne (ent. Törnqvist). Talo valmistui 1900 ollen edelleen julkisivultaan eräs Pohjoisrannan näkyvimpiä luomuksia.
11. Pohjoisrannan asuinrakennuksia. Keskellä olevan ns. Donnerin talon Pohjoisranta 12 ovat piirtäneet arkkitehdit Sebastian Gripenberg ja Magnus Schjerfbeck. Talo valmistui 1899. Rakennuttajana oli senaattori Otto Donner. Renesanssityylisessä rakennuksessa on mm. yli neljä metriä korkeat huoneet ja suurimmat huoneet ovat yli 50 neliömetriä.
12. Pohjoisranta 12:n puinen piharakennus. Vaatimaton asuintalo on yksi harvoista säilyneistä empirepuutaloista Kruununhaassa. Rakennus on osa senaattori Otto Donnerin talon pihapiiriä.
13. HKR:n venevaja Kaisaniemenlahden rannalla. Helsingfors roddklubb eli Helsingin soutuklubin venevaja sijaitsee Kaisaniemen puiston pohjoispuolella aivan Kaisaniemen ravintolan tuntumassa.
14. Wärtsilä Yhtymän entinen pääkonttori Sörnäisten rantatiellä. 1982 rakennettu Valtiokonttorin rakennus hävitti arkkitehtien Theodor Höijerin, Armas Lindgrenin ja Bertel Liljeqvistin piirtämän koristeellisen teollisuusrakennuksen ja sen vieressä toisen, vajaan parikymmentävuotta vanhan teollisuusrakennuksen. Molemmat hävitetyt rakennukset olivat viimeksi Wärtsilä Yhtymän käytössä vuoteen 1978 saakka.
15. Kone- ja Silta Oy:n tehdaslaitos. Pitkä teräsrunkoinen kattilahalli valmistui 1915 Kone- ja Sillan toimesta arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Bertel Liljeqvistin suunnittelemana. Tehtaassa valmistettiin kattiloita teollisuuden tarpeisiin. Paikallisella telakalla rakennettiin ja korjattiin myös laivoja. Tehdas siirtyi Wärtsilä Yhtymälle ja se purettiin Merihaan rakennusten tieltä.
16. Hakaniemen silta Siltavuorenpenkereeltä kuvattuna. Sillan takana Wärtsilän konttorirakennus (purettu), Ruduksen hiekan kuljetuslaite (purettu), jolla hiekkaa kuljetettiin jaaloista tehtaalle. Oikealla Hanasaaren voimalaitoksen savupiiput.
17. Kone- ja Silta Oy:n rantavarastoja. Nykyinen Merihaan asuin- ja toimistoalue on syntynyt paikalle, jonne sepänverstaasta konepajaksi laajentunut norjalais-englantilainen Nikolai Smith kesällä 1852 siirtyi valmistaen mm. höyrykoneita sekä saha- ja myllylaitoksia. Tehdas laajeni ja monien omistajavaihdosten jälkeen se siirtyi Kone- ja Silta Oy:n omistukseen ennen kuin Wärtsilä Yhtymä sulautti sen konserniinsa. Konepajat hävisivät 1972 Merihaan rakennustöiden myötä.
18. Kone- ja Silta Oy:n tehtaan puuparakkeja. Nykyisen Merihaan paikalla olleeseen Pannukakku-nimiseen saareen perusti kupariseppä C.A. Osberg yhdessä insinööri August Badenin kanssa kesäkuussa 1860 konepajan, johon kuului mm. sorvaamo, valimo, kirkonkellojen valimo ym. Tehdas menestyi hyvin ja oli aikanaan suurin yritys koko maassa. Esim. vuonna 1874 työntekijöiden lukumäärä oli 624 ja ajoittain jopa yli tuhat. Tehtaan höyrypannu räjähti syksyllä 1874 ja kymmenen henkilöä kuoli. Seuraava onnettomuus sattui lokakuussa 1875, jolloin koko tehdasalue tuhoutui tulipalossa. Alue siirtyi aikanaan Wärtsilälle ja teollisuus hävisi 1972, kun Merihakaa ryhdyttiin rakentamaan.
19. Kone- ja Silta Oy:n lauta-aita rajana Hakaniementorin suuntaan. Tehdasalue syntyi 1850-luvulla Pannukakku-saareen, laajentuen täyttömaalla yhdistettynä 1900-luvun alussa mantereeseen ja hävisi 1970-luvun alussa Merihaan rakennushankkeen alle. Näin loppui kirkonkellojen valu, laivojen rakentaminen, valimot, höyrykonetehtaat sekä muut yritykset.
20. Näkymä Pohjoisrannasta Siltavuorensalmen yli Hakaniemenrantaan, jossa Kone- ja Silta Oy:n tehdasrakennuksia. Rannalla oli aikanaan Pannukakku-niminen saari, jolle kauppias Simon Feodoroff vuonna 1836 rakensi vaatimattoman ensimmäisen verstaansa. Saareen johti mentareelta kävelysilta, kunnes saari lukuisten täyttöjen jälkeen lakkasi olemasta saari 1900-luvun alussa. Nykyisin paikalla on Merihaan asuinalue.
21. Vasemmalla Hakaniemen silta. Suunnitteluvaiheessa Kruununhaan ja Kallion yhdistävää siltaa kutsuttiin Sörnäisten sillaksi. Sillan valmistuttua 1961 sen nimeksi kuitenkin tuli Hakaniemen silta. Taustalla Sörnäisten rantatien tehtaita sekä Hämeentien asuintaloja.
22. Oy Stenbergin tehtaat ja Metallitalo Siltavuorelta kuvattuna. Stenbergin teollisuuslaitos tuotti mm. höyrykoneita ja armatuureja. Matalat tehdasrakennukset rakennettiin alkuaan 1882 ja ne purettiin 1977-78. Paikalle nousi hotelli Strand Inter-Continental 1988. Oikealla valkoinen kahdeksan kerroksinen Metallitalo.
23. Erivärisillä tiilillä koristeltu asuinrakennus Pohjoisrannassa Maneesikadun kulmassa. Talon on suunnitellut Albert Mellin ja se valmistui 1884. Talo siirtyi valtiolle 1920-luvulla. Siinä on toiminut Puolustuslaitoksen henkilökunnan asuintalo. Nykyisin sisäpuolelta täysin remontoitu asuintalo on yksityisomistuksessa.